[06.2007] [05.2007] [07.2006] [06.2006] [04.2006] [03.2006] [02.2006] [01.2006] [12.2005] [11.2005] [10.2005] [09.2005] [08.2005] [07.2005] 

{Kaikki blogit} {Lapsinero} {Seq} 

Sosiaalisten kontaktien ylenmääräinen paine. [28.9.2005 21:15]

Välillä tulee tilanteita, jossa miettii, mitä olisi voinut tehdä toisin. Totta kai kaikilla on vastaavia tilanteita, mutta välillä tuntuu, että tilanne on väärä. Ihmisillä on mystinen sisäänrakennettu empatialähde, josta ammennetaan läsnäoloa ja myötäelämää kyllästymiseen asti. Ehkä pitäisi pysyä sisällä, erossa kaikista sosiaalisista kontakteista, mikäli haluaisi olla rauhassa, eikä kuunnella, mitä kaikkea "muka-mielenkiintoista" on tapahtunut toiselle. Kyllä sitä voi kysyä: "Mitä äijä?" Eikä siinä ole mielestäni mitään väärää, että vastaukseksi tulee: "Mitä mittään", eikä muuta. Oman elämän täytyy olla varsin tylsää, mikäli oikeasti kiinnostuu, mitä muille on tapahtunut. Keskustella voi muistakin asioista, kuin itsestään. Mikäli lähes jokaisessa lauseessa käyttää yksikön tai jopa monikon ensimmäistä persoonaa se on samantapaista itsetehostusta, kuin puhuisi itsestään monikossa. Onhan se varmasti pelottavaa huomata feminiinisen puolensa hyökyvän järjellisen ajattelun ylitse. Ehkä useimmat eivät huomaa sitä. Miksi baarissa ei saisi murjottaa yksin ja pieteetillä, mikäli haluaa? Sinänsä seura ei ole pahasta, vaan epätoivoinen tyhjän jauhaminen. Ei jokaista hiljaista hetkeä tarvitse tappaa väkisin keksityllä puheenaiheenaiheilla. Ehkä eräitä alkaa pelottamaan, että heitä ei huomata, jos he eivät ole koko aikaa äänessä. Luultavasti koko jutussa on kyse vain halusta valita seuransa. Samankaltaista virettä on havaittavissa Turkin pyrkimyksissä liittyä EU-klubiin. Turkki haluaa "päästä piireihin", vaikka oma pesä on hieman sekaisin. Ei se ihan kuitenkaan taida riittää, että osa sijaitsee, missä sijaitsee taikka "kaveri" kuuluu porukkaan. Epätoivolla ja miellyttämisen halulla on monta nimeä.

{Seq}

Järjestötoiminnan sietämätön keveys. [27.9.2005 12:05]

Eipä toiminnan jatkaminen ole helppoa muillakaan. Kannatan Turkulaista GO-kerhoa, Hayashi:a. Oma "taitoni" on parhaimmillaankin heikkoa, mutta se ei ole pointti. Kuuntelin aktiivien keskustelua toiminnan jatkuvuuden suhteen ja kuulostaa ikävän tutulta. Ihmiset ovat määrätyllä tavalla kiinnostuneita, mutta mikäli pitäisi osallistua ydintoimintaan, halukkaita ja varsinkin motivoituneita ei löydy. On puheita ja lupauksia, mutta konkreettisia tekoja ei ole. Yllättävää lienee myös se, että organisaatiomme on suhteellisen jähmeä, vaikka ydinryhmä on pieni. Tunnustettava on, että peiliin katsominen auttaa "syyllisen" löytämisessä, jos syyllisiä on yleensäkään mielekästä etsiä. Syyllistämällä tai siis kepillä ei mitään hyvää saa aikaan. Ehkä se sopii kyynikoille, ettei uskota toiminnan tarkoitukseen, mutta silti se heikkona hetkenä mietityttää. Yhdistys on kuitenkin olemassa jäsenistölleen ja voisi olettaa, mikäli ideat toiminnan kehittämiseksi ovat riittävän mielipuolisia, kannatustakin löytyy. Yhdistys kuitenkin pystyy järjestämään jäsenistölleen huomattavasti laajemmalla skaalalla erilaisia palveluita ja tapahtumia, kuin esim. yksittäinen henkilö. Mahdollisuuksia kasvattaa suurempi volyymi ja todennäköisesti laajempi kontaktiverkosto. Eikä pidä unohtaa myöskään sitä, että yksityishenkilön on hankalampi toimia yritysten kanssa, kuin yhdistyksen. Valitettavasti kaikki yritykset eivät pidä yksityisasiakaista. Siinäkin on yleensä syynä pienempi volyymi ja yksityisten -välillä hankala- maksuhalukkuus hankaline perintäsysteemeineen. No, samankaltaisia ongelmia on myös suuremmilla organisaatioilla. Kirkolla alkaa olemaan hätä, kun ihmiset eroavat yhä enemmän. Yhtenä syynä siihen on tietenkin se, että se on nykyään aikaisempaa helpompaa. Ei tarvitse enää vaivautua paikalle, vaan sen saa suorittaa kirjeitse ja se toi palvelun nimeltään www.eroakirkosta.fi. Jokainen voi itsekseen miettiä, oliko se oikein, ettei Tampereella saanut mainostaa palvelua linja-autojen kyljessä. Jokin aika sitten kirkko uutisoi, että kirkkoon liittyminen oli huippulukemissa, mutta unohti tietenkin mainita, että myöskin eroaminen oli huipussaan. Kirkon edustaja väitti, ettei Suomessa ole tapakristittyjä, vaan kyllä ihmiset kuuluisivat kirkkoon, vaikka se ei tulisikaan "synnyinlahjana" ja kirkollisvero ei menisi automaattisesti palkkatulosta, vaan kirkkoon pitäisi liittyä ja jäsenmaksu pitäisi maksaa samaan malliin, kuin televisiomaksu. Kyllä se kertoo, minkälaisessa kuvitelmamaailmassa siellä eletään. Voidaan tietenkin kysyä, onko oikein, että kirkolla on privilegionsa ja siitä johtuva mielenkiintoinen suhde valtioon. Myöskin voidaan kysyä onko oikein, ettei kirkolle pääse töihin, jollei siihen kuulu. Tosin on aika turha miettiä oikean ja väärän konseptia, koska ne ovat hyvin subjektiivisia käsitteitä. Tietenkin yhteiskunnan ja enemmistön kanta jyrää henkilökohtaisen mielipiteen yli, mutta taaskin voidaan miettiä, onko se oikein.

{Seq}

Viivästetty abortti lailliseksi! [23.9.2005 12:06]

Missä menee henkilön itsemääräämisoikeuden rajat? Itsensä saa kyllä tappaa, mutta ketään muuta ei saa hommaan hankkia, mikäli itse on esteellinen, taikka tekotapa ei miellytä. Ei kaikkea voi jättaa Darvinin tai Murphyn harteille. Tottakai kaikenlaiset piipertäjät vetävät palkokasveja sieraimeen ajatuksesta, mutta miettiköön itse asiaa, kun syöpä lähenee termiaalivaihetta ja mofiinia ei saa enää enempää, koska suurempaan annokseen on todennäköistä kuolla. Nyt Nykäsen Masalle koitti vapaus ja kovat ajat, kun ei vou hörhöillä pitkään aikaan tai joutuu uudestaan vankilaan. Tuskimpa häntä sentään pelkääjävangiksi voidaan tituleerata. Kaippa hän oli suuri stara jopa kaltereiden takana. Saas nähdä, mitä tapahtuu, kun vuonna 2007 digitalisoidumme, mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan. Ehkäpä valtiovalta saa peukun pois jemmasta ja tukevat ihmisten tv:n katselua. Toki valtiovalta suosittelee digiboxien hankinta. Olisikohan oma lehmä ojassa? Tietenkin valtiovalta tukisi vain pienituloisia, mutta mistäs sen rajan keksisi, että se olisi oikeudenmukainen. Tosin eipä ne ikinä täysin oikeudenmukaisia voisikaan olla. Taas tuli kyselyitä kyynisistä tuotteista. Ehkäpä me ne paidat saamme tilattua, siis toisen satsin. Myöskin sateenvarjoista höpötimme, mikä sai aikaan kohtuullisen positiivisen reaktion. Saas ny kattoo. Osa johtoryhmästä intoutui katselemaan ja kuuntelemaan Neva:a. Ehkäpä siksi, kun on tuttuja soittamassa. Debyytti-keikka ja progea, mitäpä muuta voisi toivoa? Ehkäpä sen, että esiintyvä bändi olisi Neva. Paikalle vaivautuneissa kyynikoissa oli havaittavissa huomattavaa "pähkinöitymistä". Biisit olivat omankaisiaan, siis selkeästi itse tehtyjä ja se oli hyvä asia. Sanoituksissa oli oikeaa sanomaa, mutta paras anti oli soitto. Ehdottomasti. Poijat vetivå hyvin ykteen, tai oikeastaan puoli kahteen. Tarkasti, pieteetillä ja kauniisti. Jokainen kappale oli Teos, jossa oli monta osaa ja vaikka eri osat olivatkin eri tahdeisa, vaihdoissza ei havainnut -ainakaan allekirjoittanut- minkäänlaista hapuilua. Eihän se kaikkein helpointa ole, mutta ehkä kaikki eivät halua laulaa Väinö:ä umpihumalassa. Toivottavasti näemme ja varsinkin kuulemme kokoonpanoa uudelleen. Taltiointia vinguin, mutta tuskinpa onni suo hedelmiään.

{Seq}

Ajatuksia viikon varrelta [20.9.2005 16:44]

Elämä on, mihin tottuu... Tulee toimeen opintotuella ja asumislisällä, jos pakko on, vaikka ne ei todellakaan ole hulppeita. Kun tulot kasvaa, niin kasvaa menotkin eikä tunnu tulvan toimeen edes normaalilla palkalla. Tottumuksen voima jyrää pienen kulkijan. Tartu hetkeen, muuten aikaikkuna karkaa muille. Jos on "hyvä idea", niin se täytyy toteuttaa hyvin nopasti, muuten se karkaa ja joku muu toteuttaa sen. Oikeasti omaperäisiä ideoita on hyvin harvassa. Henkinen pääoma ei riitä, vaan täytyy saada joku rahoittamaan ideaa ja nopeasti. Riskirahoittajia tuntuu vaan nykyään olevan niin harvassa, että systeemi täytyy hioa hyvin valmiiksi, että joku edes kiinostuu. Kenelle TV-ohjelmat tehdään? Kaiken maailman realityä tunkee joka välistä ja saippuasarjoja, jotka yrittävät matkia todellisuutta. Onko katsojat todellakin niin liuskaotsaisia, että kaikenlaiset kopiokonseptit menee, kuin häkä? Onko CD:n omistaminen itsetarkoitus? Vai onko musa vain kasa bittejä, vai onko fyysinen media selkeä lisäarvo? Onko ey:n vaatimassa "piraattilaissa" jotain hyvää, vai onko se vain musiikkuteollisuudden lobbausta? Varsinkin, kun lain valmistelijalla on kytkentöjä Gramexiin. Onko vain kaikki, riittävästi? Johtuuko (suuri)osa epäonnistumisista ahneudesta? Onko jatkuvasti uudistuttava? Eikö mikään riitä? Eikö hyvä riitä, vai täytyykö jatkuvasti parantaa? Ehkä se on kehityksen tae? Kaippa kehitys on hyvästä, vaikka se aina vaikuttaa osittain negatiivisesti. "Aktiivinen laiskuus" eli pienimmän vaivan periaate tekee hyvää kehitykselle, koska siinä mietitään, miten tehtävä pystytään suorittamaan mahdollisimman helposti. Tosin silloin yleensä jätetään ns henkinen vaiva huomiotta ja pyritään minimoimaan fyysinen työ. Onko kusipäisyys luonnonlaki? Onko jääkiekko/jalkapallohuligalismi vain sen ilmenemismuoto? Vai tappeleeko ihminen vain tappelemisen ilosta? Vai onko niissäkin tilanteissa kyse omaien agendojen ajamisesta? Onko työjohto yleensä vain työntekijöiden tiellä, malliin insinöörit? Aika usein käy niin, että vain työn suorittajilla on tieto, miten työ todellakin tehdään. Niissä tilanteissa jossa, joku tulee sähläämään ns viran puolesta venyvät turhaan. On kovat jutut ja hirvee uho, mutta ei substanssia. Olipa kyynikoiden päättävät elimet nauttivat Oiva:sta musiikista, raikasta punkkia tarjoili bändi. Joko mikseillä oli ongelmia taikka pa:ssa oli jutut pielessä. Laulajan ääntä ei kyennyt juurikaan erottamaan, ainkaan niin, että sanoista olisi saanut selvää. Suomalaiset tarvitsevat eskimoiden geenejä, koska eskimot tuntuvat hymyilevän paljon. Suomalaiset jurottaa vaan. Ei meistä ole mihinkään. Suurentelemme saavutuksiamme julistamalla, että tuhoamme tämän pallon. Vaikka räjäyttäisimme tämän pallon, sekin saattaa olla "luonnollista" kehitystä. Tämä systeemi on kuitenkin kohdannut historiansa aikana huomattavia mullistuksia. Ehkä ihmisellä on vain tarve tehdä itsensä tärkeäksi. Yleensä tilanteeseen liittyy heikko itsetunto ja kova itsensä tehostaminen. Tosin voi aina kysyä, onko kenelläkään oikeasti "vahva" itsetunto. Kyllähän ihmiset esittävät, mutta mikä on totuus? Suomi, titteleiden, arvojen ja tutkintojen luvattu maa, jossa pyritään kouluttamaan joka ikäluokasta 70% korkeakoulutasoisiksi työttömiksi. Valitettavasti suorittavan työn tekijöiden koulutusta vähennetään jatkuvasti. Jo nykyään on puutetta suoittavista ihmisitä, koska ne alat eivät ole "mediaseksikkäitä" ja niiden palkoitus on ihmisten mielestä surkea, mikä ei aina kuitenkaan pidä paikkaansa. Isoveli valvoo, halusimme tai emme. Pitäisikö täällä olla kuunteluverkko, joka kattaisi "kriittiset pisteet"? Mutta kuka määrittelee, mitä kuunnellaan ja mitä käytetään. Nykyään kuunteluluvan saamiseksi vaaditaan epäily rikoksesta, josta ankarin rangaistus on vähintään neljä vuotta. Mitä tehdä materiaalille, jota kertyy kuunneltaessa, mutta joka ei liity tapaukseen? Hävitetäänkö sormenjäljet, jotka otetaan esim syyttömyyden varmistamiseksi? Ei ainakaan nykysuomessa. Tuskinpa kauaa kestää, ennen kuin julkisuudessa ehdotetaan dna-arkistoa. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Koskakohan Suomeenkin tulee automaatiset rikoksentorjunta yksiköt Gazan malliin? Rantakaistaleen valvontaan on suunniteltu automaattisia pyörillä liikkuvia valvontakoneita, joissa on tappava- ja ei-tappava-aseistus. Tietenkiin vehjettä pystyy myös etäkäskyttämään. Myöskin samaa aluetta on tarkoitus valvoa miehittämättömillä valvontalentokoneilla. Ehkä me pian saamme oman Robocopin. Onhan poliisilla kuitenkin pommirobotteja, onhan? Nykäsen Masa pääsi vapaaksi 21.9.2005, sovitettuaan velkansa yhteiskunnalle, vaikka yksityishenkilöä hän puukotteli. Merviä (Tapola) huolettaa, minkälaiseksi elämä muodostuu. Onko Matti vielä lääkekoukussa yms? Kuitenkin vankilan parantavan vaikutuksen teoria on hylätty aikoja sitten. Toivottavasti se edes jotain opettaa, tuskin kuitenkaan. Nyt on Suomen jääkiekkoliiga siirtynyt sinne, minne kuuluu, eli maksulliselle puolelle. Kaippa se lisää Canalin tilaajakuntaa, ainakin em firmassa on varmasti niin laskettu. Ei sellaisia rahasummia muuten kannata investoida. Tosin Maikkarilla ei ole Ruotsalaisomistuksen jälkeen hirveää intoa tai mahdollisuuttakaan osallistua huutokauppaan tv-oikeuksista. Saas nähdä onko parin vuoden päästä kolmosella edes formuloita, jotka ovat nykyään niiden "lippulaiva". On päämaja kumma paikka, kun täällä ei saa laulaa. Tai siis vinkua ja metelöidä oman halunsa mukaan. Nuotin vieressä on vielä tilaa. Ehkä se ei sovi "Suomen kyynillisimmän pubin" (Trebari) imagoon.

{Seq}

Mitä on kyynisyys? [14.9.2005 01:26]

Onko kyynisyys omaksuttu "kyyninen" elämänasenne? Onko kyynisyys vain inhorealismia? Voiko kyynisyyteen oppia? Onko kukaan täysin kyyninen? Mitä on kyynisyys? Onko kyynistä pitää johtotähtenään ajatusta: "Tuskin siitä mitään tulee"? Onko kyynisyydellä ikärajaa, eli voiko esim alle 50v olla oikea kyynikko? Kuuluuko kyynisyyteen kaikenkattava negativismi, vai onko kyynisempää kyseenalaistaa ihmisten -mahdollisesti- positiivinen toiminta? Synnytäänkö kyynikoksi, opitaanko siihen vai voiko henkilö vain päättää? Onko olemassa täysin hyvää, pahaa, positiivista, negatiivista tai kyynistä ihmistä? Onko kyynisyys -niin kuin moni sen ymmärtää- pessimismiä? Ollessani "päämajassa" kääntyi keskustelu opetukseen. Siis sellaiseen opetukseen, josta ei makseta rahallista yms korvausta. Tietenkin keskustelu kääntyi kyyniseen ajatusmaailmaan, eli tekeekö ihminen pyyteetöntä hyvää, vai onko siinä aina jokin henkilökohtainen motiivi. Onhan se kepeän kyynistä ajatella, että "opettaja" opettaa siksi, että han saa siitä jonkinlaista mielihyvää. Johtuuko se sitten ylemmyyden tunteesta tai siitä, että pystyy auttamaan. Kyynikon lienee vaikeaa hyväksyä ns pyyteetöntä hyvää. Ainahan sen voi johdatella opettajan mielihyvän tavoitteluun, mentaalimasturbaatioon. Ajatellessani asiaa aivoihini ajautui kysymyksiä kyynisyydestä. Miten määritellä kyynisyys, koska mikään asia ei ole mustavalkoinen ja kuitenkin mielestäni kyynisyydessä liikutaan harmaalla alueella. Mitä kyynisyys on ja onko sitä olemassakaan? Tuleeko kyyninen ajatusmalli luonnostaan, vai onko se opittua, eli onko sen eteen tehty työtä? Onko kyynistä kyseenalaistaa oma kyynisyytensä? Pystyykö henkilön kyynisyyttä määrittelemään henkilö itse tai ympäristö? Olenko kyynikko, jos päätän olla kyynikko? Kysymys voisi olla hieman samankaltainen uskonnon kanssa. Voiko henkilö päättää olevansa uskossa? Mielestäni kyynisyys lähtee henkilöstä itsestään, mutta vasta ympäristö määrittelee, kuinka "hyvä" kyynikko henkilö on. Tietysti voisi ajatella, että optimikyynikko on täysin sulkeutunut, ajartellen, ettei muita kiinnosta minun juttuni, koska minua ei kiinnosta muiden. Voisipa tietenkin ajatella myös siihen malliin, että täysin kyynistä ihmistä ei ole, koska ihminen ei ole täydellinen. Tuntuu kohisevan yhä enemmän uskonnon suuntaan, mikä ei välttämättä ole hyvä. Mikäli epätäydellisyys tuntuu kolahtavan, voi ajatusta johdattaa siihenkin suuntaan, ettei täysin epäkyynistä (kaunis sana) ihmistä ole. Rajanveto vaikeutuu yhäti. Täytyykö ihmisen olle yli 50% kyyninen, jotta on kyynikko? Mistäs ne prosentit saadaan? Mikä on kyynisyyden vastakohta? Olisiko vain hyväksyttävä ajatus, että meissä jokaisessa asuu kyynikko. Toisissa isompi, toisissa pienempi. Ehkä kyynisyys kuuluu lajiimme. Ehkäpä kyynisyys on kuin poliittinen katsantokanta. Voihan olla, että henkilön täytyy tulla kyynisestä kaapista ulos ja tunnustautua kyynikoksi, ainakin itselleen. Ei minulla ole vastauksia. Ihmeiden aika ei ole ohitse. Olen saanut palautetta kirjoituksistani. Positiivista. Kannustavaa. Neuvottiin kirjoittamaan lisää. Se on pelottavaa. Ehkä on sitten niin, että olen itse pahin sisältökriitikko, en siis yhdyssana- tai pilkkukriitikko. Täytyy myöntää, että tämä tuntuu joskus jopa hyvältä. Valitettavasti vain en löydä tarpeeksi aikaa kirjoittamiseen. Tämänkin löpinän tuottamiseen meni tunti. Kyyninen ihminen voisi tietenkin kysyä prioriteeteistani. Saa kysyä. Olen laiska paska. Ja notkun baarissa. Yleensä selvänä. Säälittävää.

{Seq}

Tulevaisuutta metsässä [6.9.2005 02:07]

Lopf:in mentyä Hyvin, on mielessä kajastellut lisää mielipuolisia ideoita. Festarin oltua -ainakin allekirjoittameelle- todella positiivinen elämys, mietin ja yritin herättää keskustelua, tulevista kyynisistä tapahtumista. Mielestäni jonkinlainen kokoontuminen (vapaaehtoinen tällä kertaa) voisi olla mukava tapa jatkaa yhdistyksen aktiviteettia. Mielessä on kajastellut metsä. Mikäli saisi jostain -vaikka Turun kaupungilta- lainaan vaikka puolijoukkueteltan, taikka useammankin, jos kiinnostusta riittää, voisi tossa talvella mennä viikonlopuksi erakoitumaan. Elämään luonnon ehdoilla, enkä tarkoita mitään kännistä kaatuilua nuotioon, vaan oikein kunnollinen parin yön kestävä majoittautuminen metsään. Pääsisi eroon kaikesta turhasta hälinästä (lupaan jättää jopa läppärin kotiin) ja vain rauhoittuisi ja nauttisi kyynisestä seurasta. Aktiviteettina lähinnä teltan/telttojen pystytys/purkaminen, puiden teko, sapuskan tekeminen. Tietenkin se rajoittaa huomattavasti eräitä aktiviteetteja, kuten ryyppäämistä, jotta homma pysyy hanskassa (niinkuin se ikinä pysyisi). Luultavasti se olisi itse kullekin määrätyn sorttinen elämys, viettää yhdessä aikaa ja huolehtia vain välttämättömistä asioista. Tietenkin suurimmalla osalla on kokemusta tällaisista aktiviteeteista, mutta tässä olisi se, että osallistujat olisivat vapaaehtoisia aikuisia, jota oikeasti haluaisivat lähteä määrätyllä tavalla kokeilemaan rajojaan. Vaikka sitä, voiko olla viikonlopun selvänä, ilman sen suurempaa syytä. Jatkot foorumilla, vaikka tuskin siitä mitään tulee.

{Seq}

Lopf [3.9.2005 19:01]

Fiilis nousee, kun porukka humaltuu. Kuuston Mikko veteli komiasti trubaduurihengessä. Klo 19.30 alkaa suurin osa valmiiksi laitetuista paikoista olla täytetty ja ihmiset odottavat Stupor Mundin settiä, jonka pitäisi alkaa noin klo 20. Stupori alotti odotuksien vastaisesti noin klo 20 ja fiilis nousee koko ajan. Kyllä setti on hallinnassa. Ja on mukava kuunella, vaikka päivystääkin kauimmaisessa nurkassa. Katsojat nauttivat poikien soitosta ja tunnelma on tiivis. Itäsuomalainen karvareuhkalähetystö tuli lunastamaan paitansa. Onnistuimme luovuttamaan tilatun vaatekappaleen, vaikka eräs hangaround-henkilö yrittikin häiritä jatkuvasti. Myöhemmin em häirikkö saatiin käännytettyä jäseneksi. Kupittaa pisti koko pakan sekaisin ja aloitti vartin etuajassa (21.45). Kuulostaa hiotulta materiaalilta. Tunnelma kuumenee ilman kylmetessä. On se hienoa, kun poijjaat oikeen kiskoo ja laulattaa yleisöä. Noin klo 23 -ehkä hieman tasan jälkeen- alkoi ehkä erikoisin materiaali. Iskelmää ja tunteella. On se iskelmäkin kovaa kamaa, kun se tulkitaan tarpeeksi hyvin. Ja Helge Kontio sen osaa. Melkein mahorkka tuoksuu, kun Moskovan Valot kaikaa. Ensin muutama lämppäribiisi ja sitten Helge alkoi tulkitsemaan iskelmää takuuvarmalla tyylillään. Multimediakonsultit aloittivat kitaroiden virittämisen selkeästi puolenyön jälkeen. Siinä oli vauhtia soitannossa. Sanat olivat ehkä kateissa, mutta liikettä ja vaarallisia tilanteita löytyi. Festarit olivat elämys. Tietenkin aina joukkoon mahtuu kaikenlaista touhua, mutta voittopuolisesti oli onnistunut tapahtuma. Uusia jäseniä tuli kaikkiaan 3 ja paitojakin myytiin useita, eli onnistumista oli silläkin saralla. "Info"-pisteemme oli hyvin sijoittunut juomien myyntipisteen viereen, joka takasi näkyvyyden. Myöskin se, että suostuimme myymään esiintyvien artistien levyjä aiheutti kuhinaa tiskillämme. Saas nähä, millaisia kommentteja paikalle saapuneet ulkopaikkakuntalaiset jäsenet kirjoittavat foorumillemme tapahtumasta ja hallituksen habituksesta. Vaikka hallituksen jäsenet ovat tunnetusti sekä esteettisesti, että sosiaalisesti rajoittuneita, jäsenet halusivat keskustella kanssamme, silti. Hyvä Lopf!

{Seq}

Kaikki vaikuttaa kaikkeen... [3.9.2005 02:26]

Kun kyynikko räpyttää siipiään Suomessa, jenkkilässä tuulee. On se mukavaa täällä globaalissa maailmankylässä, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tai siis kaikki vaikuttaa rahaan ja raha vaikuttaa kaikkeen. No, saapa suomalaisetkin maksaa bensasta ihan samanlaisia korotuksia, kuin muuallakin Euroopassa. Vaikka korotus onkin ennätyssuuri, niin valtiovallalla tai eu:lla ei ole minäänlaista aikomusta pienentää polttonesteiden verokohtelua. Olisihan se täällä pitkien etäisyyksien maassa ihan järjenvastaista, että pystyisi liikkumaan suhteellisen edullisesti. Eihän siinä olisi mitään järkeä, että bensiinissäkin menisi verotus dieselveron suuntaan. Sehän suosisi niitä, jotka autoja käyttävät. Parempi vaan ostaa joku laite pihalle seisomaan. Kaikki on kuitenkin niin lähellä ja kun julkiset systeemitkin ovat niin voittaja-ainesta, ettei meillä ole mitään hätää. Tilanne on sama, kuin sähköautoilla. Kun ei keksitä mitään muuta tapaa veroittaa, kuin paino, niin dieselvero lienee tehokkain. Se on nyt aika koittaa kyynisiä siipiä, jotka on kuitenkin tehty jämäpaloista. Läsnäolopakkofestivaali on kuitenkin ensimmäinen kyynikoiden kohtaaminen, joka oikeasti saattaa jopa kiinnostaa jotakuta. Käsittääkseni eräät matkustavat satoja kilometrejä saapuakseen LOPF:iin. Se on hyvä asia, varmasti. Ylle-/allekirjoittanut saa aktivoitua ja ryhtyä kaupittelemaan yhdistyksen tuotteita, siis muuallakin, kuin verkossa. No, ei siitä kuitenkaan muuta tule, kuin moitteita. Kuitenkin äänestetään ulos, joko tekstiviestillä tai soittamalla. Se on nyt sitten alkanut. Siis se amerikkalainen formaatti-ohjelma, jossa isoveli valvoo ja asujamisto suorittaa erillaisia tehtäviä. Ja ihmisiin se uppoaa. Kuin kuuma veitsi voihin. Se kertoo jotain. Siis yksiköistä jotka tv:tä absorboi. "Ihmisistä". Ei (t/m)eillä hyvin mene. Pakko kai tässä on mennä tervehtimään unta, jotta jaksaa LOPF:ssä heilua.

{Seq}

{Kaikki blogit} {Lapsinero} {Seq} 

[06.2007] [05.2007] [07.2006] [06.2006] [04.2006] [03.2006] [02.2006] [01.2006] [12.2005] [11.2005] [10.2005] [09.2005] [08.2005] [07.2005]